Sunnuntaiaamuna väsytti sekä meitä että kissoja. Tikru oli varmaan vieläkin järkyttynyt edellisen päivän ponnistuksista ja Bond muuten vaan loukkantunut siitä, että se jätettiin yksin koko päiväksi. Me taas emme päässeet nukkumaan suunnitelmien mukaan, joten tavaroita pakkailtiin silmät ristissä. Lauantaina meille oltiin respassa sanottu, että voisimme mahdollisesti päästä hieman aikaisemmin aamupalalle koska näyttelyn lääkärintarkastus alkaisi jo kahdeksalta. Virallisesti aamiainen alkaa 7.30. Aamulla oli kuitenkin toinen ääni kellossa eikä meitä päästetykään aamiaiselle. Onneksi meillä oli muutama leipä vielä mukana, joten söimme huoneessa ennen kuin pakkasimme kamppeet autoon ja lähdimme ajamaan Kempelettä kohti.
Kempelehallilla Tikru sai siirtyä suoraan tuttuun häkkiin koska se oli tarkistettu jo edellisenä päivänä. Jos kissa näyttelytetään kahtena päivänä kannattaa molempien päivien näyttelyvahvistus kuitata jo ensimmäisenä päivänä. Tarkastukseen pakotettiin siis vain Bond, joka ei millään meinannut tulla ulos kopastaan. Tarkastus meni kuitenkin hyvin ja Bond pääsi omaan häkkiinsä Tikrun viereen.
Olimme sisustaneet myös Bondin häkin edellisenä päivänä, toisin sanoen pelanneet varman päälle jotta kisut saataisiin vierekkäisiin häkkeihin. Tikru oli jo vanha tekijä, mutta Bondin silmistä paistaa hienoinen paniikki näissä edellisissä kuvissa. Ja taas emäntää säälitti.
Sunnuntaina Tikrun tuomaroi Satu Hämäläinen ja Bondin ranskalainen Fabrice Calmès. Kävimme taas tarkistamassa pöytien sijainnit: Calmès oli lähellä kisujemme häkkejä, mutta Hämäläinen oli hieman kauempana. Tämä pisti hieman levottomaksi, sillä kumpikaan meistä ei halunnut kantaa Tikrua pidempää matkaa ihmismassan läpi.
Edellisissä kuvissa näkyvät Bondin ja Tikrun tuomarit. Samoin kuin lauantaina, vilkuilimme jälleen kerran tuomareiden pöytien takana olevia listoja. Tikrua edelsi kokonaista 17 maine coonia ja yksi ragdoll. Koska en erota yhtä maine coonia toisesta, oli hyvä, että Bondin edellä oli toinen ragdoll.
Tikru muuttui levottomaksi sähisijäksi kun viereisen häkin cornish rex (sama kuin lauantaina) innostui syömään ruokansa liian lähellä Tikrun puolta. Heitimme viltin eteen ja toivoimme, että tiikeri siitä rauhoittuisi. Urina kuitenkin jatkui ja kun sekä Bondin että Tikrun esittelyvuoro lähestyi, päätimme sulkea bengalin kantokoppaan ja viedä sen vähän syrjemmälle rauhoittumaan.
Sillä välin kun isäntä lepytteli bengalia, kyttäilin minä miten meitä edeltävän ragdollin esittely sujui. Otin mallia esittelyasennosta ja hain sitten Bondin mukaan häkistä. Päätin kaikesta huolimatta kantaa Bondin sylissä tuomarin luo. Sen saaminen ulos häkistä lääkärintarkastukseen oli nimittäin ollut niin tuskaista, etten halunnut kokea samaa tuomarin edessä. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Bond oli täysin rauhallinen ja katseli maailmanmenoa uteliaana. Hieman se tärisi, mutta koitin rauhoitella sekä kissaa että itseäni. Kun tuli Bondin vuoro kannoin raggiksen näyttelyasennossa Calmès:n eteen, joka osoitti, että voin tuoda Bondin pöydän luo. Kehuja sateli kun ranskalainen silitteli Bondia, katsoi sen silmiä ja nosti jopa ilmaan. "Don't worry, I'm not going to eat you. I already had my breakfast", rauhoitteli mies Bondia. Toisin sanoen, ei aikonut popsia kissaa suihinsa koska oli jo syönyt aamiaisensa. Bond vähän tärräsi koko esittelyn ajan, mutta pysyi kuitenkin rauhallisena tuomarin otteessa. Lopuksi Calmès sanoi, että tulkaa takaisin TP:hen. Kiitin, otin Bondin syliin ja kiikutin sen takaisin häkkiin. Taas piti mennä Bondin kasvattajalta kysymään neuvoja ja niitä sainkin. Jäin siis odottelemaan tuomarin läheisyyteen että assistentti ilmoittaa milloin TP on nuorten osalta.
Samaan aikaan Tikrua koitettiin rauhoitella niin harjaamalla kuin silittelemällä. Tuomarin eteen astuminen venyi venymistään ja kun Tikrun aika lopulta tuli, oli ihmismassan läpi käveleminen hieman liian kova paikka bengalille. Hämäläisen nostaessa Tikrun syliinsä, oli tiikeri sähähtänyt ja urissut sitten koko loppuajan. Kaikeksi onneksi tuomari oli ollut hyvin ymmärtäväinen ja antanut hyviä ohjeita. Kaikesta huolimatta Tikru sai toisen sertin!
Sillä välin kun Tikrun kanssa hikoiltiin, kuulostelin minä ranskalaistuomarin lähettyvillä. Bond oli jo saanut EX1:n (nuoret eivät vielä saa serttejä), mutta TP oli siis vielä luvassa. Lopulta assistentti kutsui kissa numero 96:en omistajan luokseen. Bond ulos häkistä ja takaisin kuikuilemaan pöydän ääreen. Assistentti antoi minulle merkin astua eteenpäin kissa näyttelyasennossa. Vähän jännitti miten Bond reagoisi asentoon (pientä rimpuilua on ollut havaittavissa kotona) ja muihin kissoihin, mutta kaikki sujui täydellisesti. Kaksi muuta kissaa olivat siperiankissoja. Tuomari kehui edelleen Bondia, mutta päätti lopulta jättää sen kolmanneksi. Kaikesta huolimatta olin valtavan ylpeä Bondin saavutuksesta ja sen rauhallisuudesta. Kasvattajilta tuli kommenttia, että kyllä Bondista vielä näyttelykissa leivotaan. Jee!
Kaiken höykytyksen jälkeen suljimme kisut takaisin häkkeihin. Molemmat olivat aika uupuneita. Ensimmäisen kerran kahden päivän aikana mekin pystyimme rentoutumaan ja nauttimaan olostamme. Molemmat kissat oli esitelty ja palkintojakin voitettu. Puoliso oli sanonut heti tuomarille, ettei Tikrua kannattaisi TP:hen edes harkita. Tuomari oli ymmärtänyt syyn. Täten saatoimme jättää kissat rauhassa häkkeihinsä ja itse kierrellä hallissa.
Seurailimme myös muiden tuomareiden otteita. Jo aiemmin mainittujen tuomareiden lisäksi Kempeleessä tuomaroivat seuraavat: Louis Coste (Ranska), Lene Glem (Tanska), Pia Nyman (Suomi) (1. ja 7.kuvassa), Kristiina Rautio (Suomi) (3.-6.kuvassa) ja Marteinn Tausen (Islanti). Kissojen reaktioita oli hauska seurata. Useimmat ottivat käsittelyn hyvin, mutta jotkut olivat hieman nyrpeinä.
Pentukuume kasvoi sietämättömäksi tämän näyttelyn myötä. En voinut vastustaa kiusausta ottaa kuvia näistä söpöliineistä, joista TP muistaakseni oli tuo keskimmäinen. Sydämeni vei kuitenkin tuo etualalla oleva valkoinen söpöliini, joka on ihan sydäntäsärkevän ihana kuvissa kolme ja kuusi.
Kävimme sunnuntaina syömässä paikan päällä, koska lauantaina olo oli kahden leivän jälkeen heikko. Uskalsimme tällä kertaa jättää kissat pitemmäksi aikaa valvomatta luottaen siihen, että ne pärjäävät. Molemmat nukkuivat suurimman osan päivästä. Kyhäsin vielä nimilappuihin "Älä koske! Do not touch!"-tekstit ihan vain varmuuden vuoksi. Seuraavaan näyttelyyn pitää hankkia tarkoitusta varten ihan oma kyltti.
Lupailin 2.päivän postauksessa lisää kuvia paneelista, joten tässä niitä nyt tulee ja runsaasti. Istuimme sunnuntaina vähän paremmilla paikoilla, joten kuvia tuli räpsittyä aika paljon.
Paneelin idea alkoi selkiytyä tämän toisen päivän aikana. Tällä kertaa saatoimme siis nauttia tilanteesta enemmän kuin lauantaina. Hienosti käyttäytyviä kissoja oli ilo seurata.
Näyttelyn assistentit eivät saa palkkaa, joten kyseessä ovat todelliset kissaystävät. Tuntuu kyllä, että näille ihmisille pitäisi maksaa ainakin jonkinlaista vaarallisen työn lisää kun miettii millaisia villipetoja he välillä käsittelevät.
Näissä edellisissä kuvissa näkyvä kissa on nimeltään american curl. Sen korvat kiertyvät taaksepäin.
Jos kissaa aikoo näyttelyttää, täytyisi se totuttaa näyttely-ympäristöön jo pienestä pitäen. Tikrulle ja Bondille ei ole tehty näin. Toisaalta, Bond on vielä aika nuori ja uskon, että se tulee vielä tottumaan. Tikrun kanssa joudumme tekemään vähän enemmän työtä. Paneelissa kissoja käsittelee usea eri ihminen, joten kissan täytyy tottua monen eri ihmisen kosketukseen. Tällä hetkellä Bond olisi jo valmis paneeliin, sillä sunnuntain perusteella luottaisin sen jonkun toisenkin käsittelyyn. Tikrulla on vielä hieman matkaa vastaavaan.
Sunnuntain näyttely päättyi kello 16. Vähän ennen neljää otimme kissat ulos häkeistä kantokoppiin ja tyhjensimme näyttelyhäkit. Häkki täytyy jättää siistiin kuntoon myös näyttelyn päätyttyä. Pakkasimme taas auton täyteen ja matka kohti Torniota alkoi. Kotona kaksi hyvin väsynyttä kissaa torkkuivat onnellisesti sohvalla. Kuvaustilanteessa Bond kuitenkin heräsi ja innostui putsaamaan Tikrua.
Näyttelyasiat eivät suinkaan pääty tähän postaukseen. Lisää siis luvassa vielä tällä viikolla :)
Edellisissä kuvissa näkyvät Bondin ja Tikrun tuomarit. Samoin kuin lauantaina, vilkuilimme jälleen kerran tuomareiden pöytien takana olevia listoja. Tikrua edelsi kokonaista 17 maine coonia ja yksi ragdoll. Koska en erota yhtä maine coonia toisesta, oli hyvä, että Bondin edellä oli toinen ragdoll.
Tikru muuttui levottomaksi sähisijäksi kun viereisen häkin cornish rex (sama kuin lauantaina) innostui syömään ruokansa liian lähellä Tikrun puolta. Heitimme viltin eteen ja toivoimme, että tiikeri siitä rauhoittuisi. Urina kuitenkin jatkui ja kun sekä Bondin että Tikrun esittelyvuoro lähestyi, päätimme sulkea bengalin kantokoppaan ja viedä sen vähän syrjemmälle rauhoittumaan.
Sillä välin kun isäntä lepytteli bengalia, kyttäilin minä miten meitä edeltävän ragdollin esittely sujui. Otin mallia esittelyasennosta ja hain sitten Bondin mukaan häkistä. Päätin kaikesta huolimatta kantaa Bondin sylissä tuomarin luo. Sen saaminen ulos häkistä lääkärintarkastukseen oli nimittäin ollut niin tuskaista, etten halunnut kokea samaa tuomarin edessä. Kaikki meni kuitenkin hyvin. Bond oli täysin rauhallinen ja katseli maailmanmenoa uteliaana. Hieman se tärisi, mutta koitin rauhoitella sekä kissaa että itseäni. Kun tuli Bondin vuoro kannoin raggiksen näyttelyasennossa Calmès:n eteen, joka osoitti, että voin tuoda Bondin pöydän luo. Kehuja sateli kun ranskalainen silitteli Bondia, katsoi sen silmiä ja nosti jopa ilmaan. "Don't worry, I'm not going to eat you. I already had my breakfast", rauhoitteli mies Bondia. Toisin sanoen, ei aikonut popsia kissaa suihinsa koska oli jo syönyt aamiaisensa. Bond vähän tärräsi koko esittelyn ajan, mutta pysyi kuitenkin rauhallisena tuomarin otteessa. Lopuksi Calmès sanoi, että tulkaa takaisin TP:hen. Kiitin, otin Bondin syliin ja kiikutin sen takaisin häkkiin. Taas piti mennä Bondin kasvattajalta kysymään neuvoja ja niitä sainkin. Jäin siis odottelemaan tuomarin läheisyyteen että assistentti ilmoittaa milloin TP on nuorten osalta.
Samaan aikaan Tikrua koitettiin rauhoitella niin harjaamalla kuin silittelemällä. Tuomarin eteen astuminen venyi venymistään ja kun Tikrun aika lopulta tuli, oli ihmismassan läpi käveleminen hieman liian kova paikka bengalille. Hämäläisen nostaessa Tikrun syliinsä, oli tiikeri sähähtänyt ja urissut sitten koko loppuajan. Kaikeksi onneksi tuomari oli ollut hyvin ymmärtäväinen ja antanut hyviä ohjeita. Kaikesta huolimatta Tikru sai toisen sertin!
Sillä välin kun Tikrun kanssa hikoiltiin, kuulostelin minä ranskalaistuomarin lähettyvillä. Bond oli jo saanut EX1:n (nuoret eivät vielä saa serttejä), mutta TP oli siis vielä luvassa. Lopulta assistentti kutsui kissa numero 96:en omistajan luokseen. Bond ulos häkistä ja takaisin kuikuilemaan pöydän ääreen. Assistentti antoi minulle merkin astua eteenpäin kissa näyttelyasennossa. Vähän jännitti miten Bond reagoisi asentoon (pientä rimpuilua on ollut havaittavissa kotona) ja muihin kissoihin, mutta kaikki sujui täydellisesti. Kaksi muuta kissaa olivat siperiankissoja. Tuomari kehui edelleen Bondia, mutta päätti lopulta jättää sen kolmanneksi. Kaikesta huolimatta olin valtavan ylpeä Bondin saavutuksesta ja sen rauhallisuudesta. Kasvattajilta tuli kommenttia, että kyllä Bondista vielä näyttelykissa leivotaan. Jee!
Kaiken höykytyksen jälkeen suljimme kisut takaisin häkkeihin. Molemmat olivat aika uupuneita. Ensimmäisen kerran kahden päivän aikana mekin pystyimme rentoutumaan ja nauttimaan olostamme. Molemmat kissat oli esitelty ja palkintojakin voitettu. Puoliso oli sanonut heti tuomarille, ettei Tikrua kannattaisi TP:hen edes harkita. Tuomari oli ymmärtänyt syyn. Täten saatoimme jättää kissat rauhassa häkkeihinsä ja itse kierrellä hallissa.
Seurailimme myös muiden tuomareiden otteita. Jo aiemmin mainittujen tuomareiden lisäksi Kempeleessä tuomaroivat seuraavat: Louis Coste (Ranska), Lene Glem (Tanska), Pia Nyman (Suomi) (1. ja 7.kuvassa), Kristiina Rautio (Suomi) (3.-6.kuvassa) ja Marteinn Tausen (Islanti). Kissojen reaktioita oli hauska seurata. Useimmat ottivat käsittelyn hyvin, mutta jotkut olivat hieman nyrpeinä.
Pentukuume kasvoi sietämättömäksi tämän näyttelyn myötä. En voinut vastustaa kiusausta ottaa kuvia näistä söpöliineistä, joista TP muistaakseni oli tuo keskimmäinen. Sydämeni vei kuitenkin tuo etualalla oleva valkoinen söpöliini, joka on ihan sydäntäsärkevän ihana kuvissa kolme ja kuusi.
Kävimme sunnuntaina syömässä paikan päällä, koska lauantaina olo oli kahden leivän jälkeen heikko. Uskalsimme tällä kertaa jättää kissat pitemmäksi aikaa valvomatta luottaen siihen, että ne pärjäävät. Molemmat nukkuivat suurimman osan päivästä. Kyhäsin vielä nimilappuihin "Älä koske! Do not touch!"-tekstit ihan vain varmuuden vuoksi. Seuraavaan näyttelyyn pitää hankkia tarkoitusta varten ihan oma kyltti.
Lupailin 2.päivän postauksessa lisää kuvia paneelista, joten tässä niitä nyt tulee ja runsaasti. Istuimme sunnuntaina vähän paremmilla paikoilla, joten kuvia tuli räpsittyä aika paljon.
Paneelin idea alkoi selkiytyä tämän toisen päivän aikana. Tällä kertaa saatoimme siis nauttia tilanteesta enemmän kuin lauantaina. Hienosti käyttäytyviä kissoja oli ilo seurata.
Näyttelyn assistentit eivät saa palkkaa, joten kyseessä ovat todelliset kissaystävät. Tuntuu kyllä, että näille ihmisille pitäisi maksaa ainakin jonkinlaista vaarallisen työn lisää kun miettii millaisia villipetoja he välillä käsittelevät.
Näissä edellisissä kuvissa näkyvä kissa on nimeltään american curl. Sen korvat kiertyvät taaksepäin.
Sunnuntain näyttely päättyi kello 16. Vähän ennen neljää otimme kissat ulos häkeistä kantokoppiin ja tyhjensimme näyttelyhäkit. Häkki täytyy jättää siistiin kuntoon myös näyttelyn päätyttyä. Pakkasimme taas auton täyteen ja matka kohti Torniota alkoi. Kotona kaksi hyvin väsynyttä kissaa torkkuivat onnellisesti sohvalla. Kuvaustilanteessa Bond kuitenkin heräsi ja innostui putsaamaan Tikrua.
Näyttelyasiat eivät suinkaan pääty tähän postaukseen. Lisää siis luvassa vielä tällä viikolla :)
4 kommenttia:
Oho, onpa Bondista kasvanut iso ja komea! Harmi ettei nähty näyttelyssä. Me oltiin lauantaina..
Kiitos, samat sanat Karrista :) Ilmoittauduitteko te kuitenkin sunnuntaille, mutta ette päässeet?
Me ilmoittauduttiin vain lauantaille. Ajateltiin, että yksi pvä alkuun on tarpeeksi. Tämä oli hyvä vaihtoehto meille, olihan se näyttely hektistä touhua! Mihin näyttelyyn te suuntaatte seuraavaksi? :)
Oli se kaksi päivää Tikrullekin aika rankkaa. Bond pääsi vähän vähemmällä. Huomenna pistetään postiin ilmoittautumislomakkeet Seinäjoen kissanäyttelyyn :) Jos vielä mahdutaan mukaan, niin näyttely on 28.-29..9. Mites teillä?
Lähetä kommentti