keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Hellyyttä

Kun Bond saapui taloon olin hieman huolissani miten kahden kissan yhteiselo lähtisi sujumaan. Kun oli kulunut viikko ja Tikru edelleen päästeli kurkustaan Manaaja-ääniä olin jo paniikin partaalla. Huolet ovat kuitenkin osoittautuneet turhiksi. 



Juuri ennen näiden kuvien ottamista pojat nukkuivat sopuisasti vierekkäin, päät ihan vastakkain. Tikrulla vain taitaa olla jonkinlainen kamerakammo ja heti kun kamera oli saatu esille, heräsi tiikeri ja tuijotti minua jotenkin epäilevästi. 



Etenimme alussa hieman liian hätäisesti tutustuttamisessa, mikä varmaan myös viivästytti prosessia. Pitkän aikaa Tikru siis vain urisi ja pöyhisteli kun taas pikku-Bond katseli surkeana turvallisesta kopastaan. Sitten yhtenä päivänä ne vain intoutuivat kisailemaan ja loppu onkin historiaa. 


Nykyään vierekkäin nukkuvien kattien näkeminen ei ole mitenkään tavatonta. Pesutalkoita on myös nähty useammin kuin kerran. Voi sitä kehräämisen määrää! 

P.S. Eikö nukkuva Bond näytäkin erehdyttävästi hymyilevältä anime-hahmolta:

Lähde

tiistai 29. tammikuuta 2013

Memory lane

Sain vihdoin ja viimein siirrettyä kaikki kissakuvat koneelle. Niitä olikin jo ehtinyt kertyä. Teen siis tästä eteenpäin joitakin postauksia, jotka sisältävät vanhempia kuvia. Tässä niistä ensimmäinen.

Tässä postauksessa oli runsaasti Tikrun pentukuvia, joista kuitenkin vain kolme oli minun ja toisen puolikkaan ottamia. Seuraavassa vielä muutama kuva Tikrun ensimmäisestä illasta kotona.



Suurin osa ensimmäisistä kuvista on epäselvää sumua, koska Tikrulla oli joko vauhti päällä tai sitten valokuvaaja oli muuten vain hidas. 



Näitä ensimmäisiä kuvia on mukava katsella näin kuukausien jälkeen. Sitä huomaa miten paljon Tikru on kasvanut ja tajuaa miten pieni se silloin oli. 



Tikrusta on todella vaikea saada edustavaa kuvaa. Yleensä se vain on liian nopea. Jos taas kuvaamista yrittää salaman kanssa, on kissan ilme pelottava. Edellisen kuvan ilme osaa aina piristää.

Jatkossa luvassa lisää kurkahduksia menneisyyteen.

Einsteinit

Bengalia kuvaillaan erittäin älykkääksi kissaroduksi, mikä onkin käynyt meille selväksi tässä kuukausien aikana. Ei kestänyt esim. pitkään ennen kuin Tikru keksi miten saa kylppärin oven auki. Samalla periaatteella aukeavat myös makuuhuoneen ja työhuoneen ovet. 

Ragdollin rotukuvaus väittää, että rotu on säyseä ja länsimaisen rento. Koska Bond vielä on niin pienikin, en ikinä olisi uskonut, että se saisi yhtikäs mitään ovea auki. Tänä aamuna vain sitten kävikin niin, että Bond työhuoneen sijasta olikin aamulla makuuhuoneen ovella naukumassa. Karvapallo oli ilmeisesti hypännyt työpöydälle ja painanut ovenkahvan alas tassuillaan. Anteeksi, Bond, aliarvioin sinut. 

Loppuun vielä video poikien jo hieman vanhemmasta lempileikistä. 



Pakkasessa

Tikru on naukunut ja urissut ulko-oven luona jo kaksi viikkoa putkeen, mutta kovien pakkasten vuoksi emme ole uskaltautuneet ulos sen kanssa. Nyt ilmat ovat kuitenkin lauhtuneet ja pistimme molemmille valjaat ylle. Tikru on jo konkari sinisten valjaidensa kanssa kun taas Bond vielä rimpuilee ja pyörii lattialla kun sille laitetaan valjaat päälle. Päätimme kuitenkin eilen rohkaistua viemään Bondinkin ulos.

Löydä kuvasta bengali.

Bond oli lievästi sanottuna hieman vastahakoinen, mutta lopulta sekin saatiin maahan asti. Tikru taas intoutui kahlaamaan siinä syvimmässä hangessa minkä löysi ja upposi kokonaan. Ja sehän ei sitten ollutkaan niin mukavaa. 

Jollakin on vähän maaninen ilme.

Tikru maukui surkeasti ja oli ovella jo muutaman minuutin ulkoilun jälkeen. Bond taas oli jotenkin eksynyt. 



Ilmeisesti -7 astetta pakkasta sitten on liian kylmä. Tikruhan on niin trooppinen että tassut paleltuvat alta aikayksikön. Näin se ainakin osoittaa puistelemalla käpäliään ja istahtamalla ulko-oven eteen. 

"Noniin, mennään jo sisälle, jooko?"
Lopulta taivuimme karvaturrien tahtoon ja päästimme ne takaisin sisälle. Siellä sitten hytistiin ja katseltiin syyttävästi. Tikru ei varmaan hetkeen hingu ulos.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Uusi nojatuoli

Sisäinen sisustussuunnittelijani itki katkeria kyyneleitä aina huomatessaan ruskean sohvan ja musta-valkoisten kalusteiden räikeän eroavuuden olohuoneessa. Pari viikkoa sitten hankimme vihdoin isomman sohvan sekä nojatuolin. Värinä harmaa. Nojatuoli on osoittautunut oikeaksi valinnaksi kahden karvanaaman keskuudessa. 



Tikrusta on erityisen mukavaa kävellä selkänojaa pitkin, kun istun lukemassa tai tietokoneella. Bond-parka taas ei ole ihan yhtä urheilullinen ja kiipeää sen sijaan ylös, mikä onkin aiheuttanut pientä sydämentykytystä kun kangas rätisee kynsien alla. 

"Hei älä meeee.."


Sisustusideani eivät ainaa kohtaa karvaturrien ajatusten kanssa. Suurin älynväläykseni oli esim. sijoittaa ruusun terälehtiä kulhoon televisiotasolle. Valkoisia terälehtiä löytyy vieläkin mitä uskomattomimmista paikoista. 

maanantai 21. tammikuuta 2013

Vessan siivous

Kun kaikessa täytyy olla mukana, ei kissan vessaakaan saa puhdistaa rauhassa. Projektina oli tehdä suursiivous ihan desinfioinnin merkeissä, mutta ensin näytti siltä, ettei hommasta oikein tule mitään.

"Ai, eikö tämä olekaan uusi makuupaikka?"

Bond päätti testata laatikkoa uutena makuualustana. Tikrun reaktio oli taas vaihteeksi välinpitämätön. Se lähtee harvoin mukaan Bondin höpötyksiin.



"Hei, mitä te teette?"


"Mitä kuvaamista tässä muka on?"

Loppujen lopuksi Bond oli pakko siirtää kylppärin ulkopuolelle ja nyt vessa on putipuhdas.

Torkkumista

Olen oppinut arvostamaan kissojen elämänasennetta. Nukutaan, syödään ja välillä leikitään. Kujeillaan, raavitaan ja kiusataan. Tänäkin aamuna katselin nojatuolilla nukkuvaa Bondia kateuden pisto sisimmässäni. Siihen se vaan jää nukkumaan kun minä lähden töihin. Tikru taas torkkui aina yhtä lämpimässä saunassa.


Nukkua voi vähän missä ja milloin vaan. Mitäs siitä, että nukahtaa keskelle käytävää tai suoraan oven eteen. Kyllä ne ihmiset sopeutuvat.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Mutta mitä tapahtui jouluna

Pitkän hiljaisuuden jälkeen palaamme taas Tikrun ja Bondin elämään. Jouluruoat on syöty ja seuraukset kärsitty, mutta haluan kuitenkin palata hetkeksi jouluun muutaman kuvan ja videon merkeissä. 

Joulu oli ensimmäinen molemmille kisuille ja kyllähän siinä riitti ihmettelemistä. Pelkäsimme aluksi, ettemme saa kissoja tottumaan toisiinsa jouluun mennessä, mutta huoli osoittautui turhaksi.


Joulukuusi herätti suurta kiinnostusta, eikä kuusiparasta ollut enää oikein mitään jäljellä joulun jälkeen. Tikrun ja Bondin suurinta huvia oli nimittäin juosta ympäri asuntoa jahdaten toisiaan ja tietysti reitin piti kulkea kuusen alta. Muutaman kerran myös kuusenvalot tarttuivat mukaan. Myös koristepallojen käppäily oli hauskaa. Yhtenä päivänä Tikru taas oli päättänyt muuttaa sisustusta ja kuusen koristenauha löytyi lattialta. 

Lahjaksi pojat saivat uuden lelun ja ruokaa. Uusi aktivointilelu miellytti erityisesti Bondia. Tikru on nykyään ihmeen aikuismainen eikä alun innostuksen jälkeen enää lähtenyt mukaan koko höpötykseen.

Joulu meni muuten ihan rauhallisesti. Suurinta iloa tuotti se, että pojat tulevat hyvin toimeen. Niiden juoksemista on mukava katsella. Hellyyttävintä on kun Bond puskee Tikrua ja Tikru innostuu putsaamaan Bondia.

Näin on siis joulu käsitelty (lyhyesti ja ytimekkäästi). Loppuun kuitenkin vielä vieraileva tähti Osku sekä video.