Kävimme noin viikko sitten Helsingissä keikalla ja sattumalta lauantaille osui myös kissanäyttely, joka järjestettiin Kaapelitehtaalla. Vaikka omat kisut eivät tällä kertaa päässeetkään mukaan, halusimme kuitenkin käydä fiilistelemässä ja ihailemassa kissoja.
Kempeleen näyttelyyn verrattuna, Helsingin näyttely tuntui todella isolta, valtavalta ja massiiviselta. Kissat oli jaettu kahteen eri kerrokseen, joista alemmassa oli todella kuuma. Hellettä piti koko viikonlopun, eikä Kaapelitehtaalla ollut sen viileämpi kuin ulkonakaan. Yllätyin jälleen kerran siitä, miten hiljaista näyttelyssä oli. Itämaisella puolella kissoilla oli yllättäen hieman enemmän sanottavaa, mutta kaiken kaikkiaan, suurin melu lähti ihmisten puheensorinasta.
Tässä edellisessä kuvassa olevaa söpöliiniä kaupattiin meillekin, mutta muru jäi häkkiinsä. Kun kyseessä on elävä olento, ei heräteostos tule kysymykseenkään. Mies haaveilee kolmannesta kissasta ja täytyy myöntää, että minullakin on pentukuume. Juuri nyt tuntuu vaan järkevämmältä pitää kodin kissamäärä tässä nykyisessä.
Minulle tuli oikea verhokateus Helsingissä. Oma värivalintamme oli tuttu ja turvallinen luonnonvalkoinen, mutta emme vielä halunneet satsata sen enempää juuri verhoihin. Emmehän tienneet pidämmekö koko puuhasta vai emme. Nyt kun innostus on syttynyt, voisi sitä harkita hankkivansa jotkin massasta erottuvat verhot.
Mukaan näyttelystä tarttui kaksi "Älä käpälöi"-kylttiä seuraavaa näyttelyä varten sekä purkki kauankaivattua Groomer's Goopia. Innostus näyttelyistä kasvoi myös ja tänään lähtivätkin liikkeelle ilmoittautumiset Seinäjoen kissanäyttelyyn. Juttelimme Helsingissä joidenkin kissanomistajien kanssa, joista yksi oli käynyt Kroatiassa asti näyttelyissä. Me taidamme kuitenkin vielä pysytellä kotoisassa Suomessa.
